Seuraretki Inari 25.8.-2.9.2006

Inarin seuraretki on toistaiseksi pisimmälle suuntautunut retki seuramme historiassa. Seuran jäsenten tiedustelureissujen rohkaisemana vuoden 2006 seuraretkikohteeksi valikoitui juuri Inarijärvi. Kaikki mukaan lähteneet tämän jutun kirjoittajaa eli webmasteria lukuunottamatta olivat jo Inarin konkareita – jotkut jo niin pitkältä aikaa etteivät kaikkia reissuja muistaneet.

Matkaan starttasi kolme venekuntaa kohteenaan Hietajoen leirintä Partakossa. Autot tietysti täynnä tavaraa. Perillä odotti kaksi leirintämökkiä ja mukana oli myös puolijoukkueteltta kamiinoineen päivineen. Tosin kirjoittajaa uhkailtiin jo menomatkalla teltan keskisalon viransijaisuudella…

Menomatka sujui pääosin mainiosti lukuunottamatta pientä väliepisodia Sodankylässä, jonka järjesti ”Pulttibois”-venekunta. Venekunta joutui toteamaan, että trailerin rengas pysyy paikallaan lokasuojan sisällä myös ilman ensimmäistäkään pulttia, mutta vanne ei kestä tuota kyyditystä Partakkoon asti. Mutta onneksi paikalliset ovat tottuneet korjailemaan etelän miesten trailereita ja tarjosivat auttavaa kättään (kämmenpuoli ylöspäin) jopa lauantain aamuvarhaisella.

Perillä nukuttiin ensin univelkoja pois ja tehtiin sotasuunnitelmaa. Periaatteeksi muotoutui viettää joka toinen yö saarissa joko autiotuvissa tai teltassa ja joka toinen yö omassa mökissä. Niin totista kalastus ei saanut olla, etteikö päivällä ehtisi kokoontua tulille vaihtamaan kuulumisia. Pulttibois-venekunnan sisällä tosin käytiin alusta saakka vakavaa keskustelua alan työehdoista: työajasta, palkkauksesta ja olosuhteista. Miehistö ei ollut valmis tarttumaan vapoihin tai haaviin taukojen aikana…

Kalantulon ja kelien puolesta reissu onnistui ihan mukavasti.  Alkuun oli hellettä ja tyyntä ja loppuviikosta tuulista ja pilvipoutaa. Juha Pölkin venekunnan, jossa kirjoittajakin oli mukana, saalis oli 22 mittakalaa viikon aikana. Kalajakauma oli taimenia 12kpl, rautuja 6kpl ja harmaanieriöitä 4kpl. Suurin kala oli tasan kahden kilon taimen, joten mitään valtavia kaloja ei sattunut kohdalle. Ravintokalaparvet olivat koko kesän vallinneiden itätuulien ajamana länsirannoilla. Paras hotspotti olikin Sammakkoselällä Kärppäsaareen itäkupeella, josta tuli yhdeksän mittakalaa.

Autiotuvissa oli hyvin tilaa, joten keskisalkokin sai viettää yönsä vaakatasossa. Yövyimme sekä Pisteriniemessä että Kärppäsaaressa, jossa onkin tilaa isommallekin porukalle. Mukana reissussa olivat venekunnat Pölkki-Mäkiharju-Lattunen, Ruusuvuori-Junno ja Niinelä-Eskola-Aalto.

Alla ensin Alin ottamia kuvia. Alempana Pasin ottamia kuvia.